Press Flitner

Helsinki Samonat 19.01.2005
Maarit Jaakola

Tampere. Tampereen taidemuseon tiiliseinät ovat saaneet uuden ilmeen, kun
tuulen tuiverrettavaksi on ripustettu saksalaisen valokuvaaja Bettina
Flitnerin mustavalkoisia muotokuvia.

Flitnerin naeyttely Eurooppalaisia naisia avaa Pirkanmaan
näyttelykevään, joka on nyt näkyvästi naisten.

Bettina Flitner (s. 1961) on kuvannut yli viisikymmentä modernin
Euroopan olemukseen vaikuttanutta naista vuosina 2001-2003: filosofeja,
taiteilijoita, tutkijoita, poliitikkoja, ihmisoikeusaktivisteja.

Suomen ja Nordrhein-Westfalenin kulttuuriyhteistyön tuloksena
syntynyttä projektia täydentävät valokuvanäyttely algerialaisnaisista
valokuvakeskus Nykyajassa ja pirkanmaalaisista taidekokoelmista koottu
taidehistoriallinen katsaus suomalaisen naisen kuvaan Tampereen taidemuseon
pohjakerroksessa.

"Noin puolet Euroopan unionin jäsenistä 375 miljoonaa, on naisia. Tasa-arvo
on ohjaava periaate kaikilla yhteiskunnan alueilla, mutta käytännössä se
toteutuu yhä vain puolittain", Flitner muistuttaa.

"Halusin tuoda esiin naiset, jotka ovat tarttuneet sinnikkäästi
epäkohtiin sekä olleet tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteuttamisen
edelläkävijöitä oman toimintansa kautta."

Flitner painottaa kuitenkin, ettei ole olemassa yhtä yhtenäistä naisten
historiaa.

"Olen tietoinen siitä, että ketä tahansa valitsenkin, valinta on aina viime
kädessä subjektiivinen", hän myöntää.

"Haluankin siksi kääntää subjektiivisuuden edukseni ja luoda rohkeasti
positiivisen kuvan, joka rohkaisee meitä."

Flitnerin naiset ovat eri-ikäisiä ja tulevat eri kulttuureista. He
puhuvat ennen kaikkea kasvoillaan, eletyllä elämällä, toiveilla ja
unelmilla. Mustavalkoisia kasvokuvia säestävät kuvat naisista
elinympäristöissään ja kuvattavalle rakkaista tai hänestä jotain olennaista
kertovista esineistä

Kuvattavilla itsellään ei kuitenkaan ole ollut päätntävaltaa siihen, missä
ja millä tavalla heitä kuvattiin.

"Olin perehtynyt kuvattavani elämään ja maailmaan jo päiviä ennen
kuvaamista, ja minulla oli päässäni vahva visio siitä millaisina heidät
halusin esittää" Flitner kertoo.

Useimmat naiset suostuivat kuvattaviksi kotonaan, mutta muutamia kuvia
on otettu luonnossa, kuumana kesäpäivänä vaikka keskellä metsälampea.

"Kuvaustilanteessa asennot ja ympäristöt löytyivät spontaanisti. Se oli
vuorovaikutusta parhaimmillaan, ja hirvittävän hauskaa."

Kuvausmatkoja 17 maassa edelsi puolen vuoden taustatutkimus. Flitnerin
kysymykseen Euroopan vaikutusvaltaisimmista naisista sateli satoja
vastauksia kulttuuri- ja elinkeinoelämän tuntijoilta, tutkijoilta sekä
toimittajilta ympäri Eurooppaa.

Eniten ehdotuksia saivat kaksi pohjoismaista poliitikkoa, Tarja Halonen
ja "Norjan äiti", aikanaan maailman nuorimmaksi naispuoliseksi
pääministeriksi nimitetty Gro Harlem Brundtland.

Flitner ei ole päätynyt naisteeman pariin sattumalta. Parikymppisen nuoren
kuvaajan ensimmäisiä kuvauskeikkoja oli käynti Simone de Beauvoirin luona,
vain kolme viikkoa ennen tämän kuolemaa 1986. Tämän emansipoituneen
älymystön symboliksi nousseen naisen kuva on mukana myös näyttelyssä, joka
aloitti kiertueensa marraskuussa Berliinistä.

Tasa-arvon historiallisesta edelläkävijästä Suomesta Flitnerin "hall of
famessa" on peräti kolme naista, kun esimerkiksi Ruotsista mukana on vain
dekkaristi Liza Marklund. Kati Outinen istuu tuolilla vedessä näyttelyn
julisteessa. Hänestä on tullut taiteilijan mukaan eräänlainen koko projektin
"tavaramerkki", joka koreilee näyttelykutsunkin kannessa.

Lisäksi mukana ovat Sirkka Hämäläinen ja Tarja Halonen.

"En jaksa ymmärtää, kuinka teillä voi olla niin ainutlaatuisen luonnollinen
presidentti", ja osoittaa kuvaa, jossa presidentti keimailee
kultakirjailtujen barokkihuonekalujen edessä kasvoillaan aseistariisuvan
mutkaton ilme.

Mukana on myös naisia, jotka ovat olleet valmiita jopa vaarantamaan
henkensä tavoittelemansa päämäärän vuoksi, kuten hollantilaiset Miep Gies,
Anne Frankin päiväkirjan pelastaja, tai somalialaissyntyinen kansanedustaja
Ayaan Hirsi Ali, joka tunnetaan kärkkäistä lausunnoistaan islamin
fundamentalisteja vastaan.

Menestyvän bisnesnaisen olemusta henkii parhaiten mafian ja
korruptionvastaisen taistelun kärkinainen, Berlusconin kiihkeä vihollinen
Ilda Boccassini. Time-lehti valitsi "Punaisen Ildan" vastikään yhdeksi
maailman sadasta vaikutusvaltaisimmasta naisesta.

Taiteita edustavat muiden muassa taidemaalari ja keskitysleirivanki
Ceija Stoika, joka signeeraa yhä taulunsa puun lehdillä, joita syömällä
aikanaan säilyi hengissä, ja kirjallisuuden Nobelin saanut
itävaltalaiskirjailija Elfriede Jelinek - äiteineen.

Yksi haastavimmista kuvattavista oli Pariisissa asuva juristi, Ranskan
ensimmäinen naispääministeri ja EU:n ensimmäinen naispuolinen puhemies
Simone Veil.

"Väärinymmärryksen vuoksi menin tapaamaan häntä tämän toimistolle.
Sihteeri kertoi hänen kuitenkin odottavan kotona. Vähän ajan päästä
kiukunpurkauksistaan tunnettu Veil saapui toimistolle, laukku lensi huoneen
poikki. Olin varma, ettei kuvauksesta tulisi mitään."

"Kun ihmeekseni sovimme sittenkin menosta kotiin, kaikkea uhmaten
uskalsin vielä ehdottaa, esittelisikö hän minulle jonkin rakkaan esineen.
Hän meni makuuhuoneeseen, kuului rapinaa, ja hän toi pöydän ääreen puisen
laatikon, joka oli täynnä äitinsä lapsuuden muistoja: käsin tehty nukke,
peltiauto, avain. Tuo laatikko oli Auschwitzin keskitysleiriltä, ainoa
äidistä jäljelle jäänyt muisto."

"Yhtäkkiä meidän ei tarvinnut enää puhua keskenämme. Ymmärsimme
muutenkin."

Intensiivisen kuvaushankkeen jälkeen tarinat ovatkin juuri niitä, jotka ovat
jääneet elämään. Monet Flitnerin kuvaamista naisista pitävät valokuvaajaan
yhä yhteyttä.

"Verkostoituminen, kokemusten ja yhteisen elämän jakaminen, on hieno
asia - ja uskon, että sen me naiset osaamme."

Bettina Flitner: Eurooppalaisia naisia 6. 3. saakka Tampereen taidemuseossa,
Puutarhakatu 34. Ti-su 10-18.