Haemaelaeinen-1-klein (5177 Byte )  
Ekonomi Sirkka Hämäläinen ja näyttelijä
Kati Outinen tekevät Suomea tunnetuksi
vahvojen naisten maana Euroopassa.  

Haemeen Sanomat 20.01.05
Eeva Bode

 

Vahvat eurooppalaiset naiset nousivat taustalta valokuviin

Presidentti Tarja Halonen, syntyjään riihimäkeläinen ekonomi Sirkka Hämäläinen ja näyttelijä Kati Outinen tekevät Suomea tunnetuksi vahvojen naisten maana Euroopassa.

-Halusin tehdä näyttelyn nimenomaan vahvoista ja persoonallisista naisista, koska olen työssäni valokuvaajana huomannut näistä olevan vähemmän kuvia kuin miehistä, Bettina Flitner kertoo.

Turhia koreilemattomat kuvat Berliinin Kommunikaation museossa tekevät katsojalle heti selväksi, että näitä naisia ei esineellistetä. Heitä kuvataan ainoastaan heidän itsensä takia.

Monet naisista ovat ansioituneet nimenomaan perinteisesti miesvaltaisilla elämänalueilla kuten politiikassa tai yhteiskunnallisessa julkisuudessa ylipäätään, tieteessä, kirjallisuudessa tai taiteessa. Valokuvaaja kuitenkin korostaa, että ei valikoinut henkilöitä pelkkien muodollisten saavutusten perusteella.

- En ole valinnut kuvaamiani naisia siksi, että nämä olisivat jonkin viran hoitajia vaan koska he ovat tiennäyttäjiä. He ovat henkilöitä, jotka ovat ajatelleet asioita omaa kokemusmaailmaansa laajemmin sekä myös jännittäviä ja vakuuttavia persoonallisuuksia, Flitner painottaa.

Hän esittelee näyttelyssään vaikutusvaltaisia ja mielenkiintoisia naisia eri puolilta Eurooppaa. Pian kyseisiin naisiin voi tutustua myös Hämeessä, koska näyttely siirtyy Tampereen taidemuseoon tammikuun puolivälissä.

Hämäläinen menestystarina
Yksi kuvien naisista on Riihimäellä syntynyt ekonomi Sirkka Hämäläinen.

Paitsi nimeltään Hämäläisen siis myös syntyjään hämäläisen Sirkka Hämäläisen vaikutusvallasta tuli koko Euroopan kattavaa viimeistään Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenyyden myötä. Johtokunnan jätettyään Hämäläinen siirtyi eläkkeelle.

Euroopan keskuspankkia perustettaessa Hämäläistä ehdotettiin ajoittain myös sen presidentiksi, mutta hän viittasi suunnitelmille kintaalla todeten keskittyvänsä mieluummin työn toiminnalliseen puoleen kuin edustamiseen.

Hämäläisen vahva julkinen voittokulku kotimaassa alkoi 1990-luvun lamavuosina, jolloin hän kuului maan lamasta "pelastajiin". Tätä ennen Hämäläinen oli työskennellyt lukuisissa vastuullisissa tehtävissä muun muassa valtiovarainministeriössä ja Suomen Pankissa.

Flitner kertoo Sirkka Hämäläisen ja Tarja Halosen nousseen usein esille hänen saamissaan kirjeissä, joissa ehdotettiin sopivia henkilöitä valokuvattavaksi ja esiteltäväksi.

- Presidentti Tarja Halosta minulle ehdotettiin myös monista muista pohjoismaista, valokuvaaja muistelee.

Hän haravoi sopivia ehdokkaita lähettämällä satoja tiedustelukirjeitä ympäri Eurooppaa.

Kirjeet lähtivät muun muassa Saksan suurlähetystöihin ulkomailla, Goethe-instituutteihin, ulkomaankirjeenvaihtajille ja muille toimittajille, eri alojen asiantuntijoille sekä tietysti myös ystäville ja tuttaville.

Osa näyttelyyn valikoituneista 48:sta naisesta olivat valokuvaajan alusta saakka mukaan kaavailemia, toiset taas ennestään tuntemattomia. Suomalaisista naisista hän myöntää tunteneensa ennalta ainoastaan näyttelijä Kati Outisen.

Suomalaisnaiset vahvasti esillä
Bettina Flitner kertoo nauttineensa Euroopan eri maihin tutustumisesta ja rajojen ylittämisestä.

Hän sanoo pitävänsä eri maiden keskinäisen tuntemuksen lisääntymistä ylipäätään tärkeänä. Näyttelyssä eniten esille pääsevät Keski-, Länsi- ja Pohjois-Euroopan naiset.

- Suomalaisnaiset ovat oikeastaan miltei yliedustettuina näyttelyssäni maan väkilukuun nähden, mutta maa tuntuu hyvin mielenkiintoiselta. Toisaalta Suomella on vahva skandinaavinen perinne, mutta myös tästä eroavia historiallisia vaikutteita, Flitner pohtii.

Flitnerin työskentelytapaa on luonnehdittu liikkumiseksi kahden genren välillä: dokumentaarisen journalismin ja lavastetun fiktion yhdistelemiseksi.

Määritelmä sopii tähänkin näyttelyyn, ovathan kuvat naisten elämäntyöstä pääpiirteissään lavastettuja symbolikuvia. Niillä on silti juurensa tukevasti todellisuudessa, mistä myös kuviin liittyvät tekstit kertovat.

Naiset esitteleviin kuvakollaaseihin kuuluu pääsääntöisesti mustavalkoinen kasvokuva ja vähintään kahden värikuvan laajuinen työtä tai henkilön ajamia ihanteita symboloiva esittely.

Ansioita kuvaavien kuvien värillisyys alleviivaa tekemisen tärkeyttä, joka konkretisoituu kunkin henkilön elämäntyöstä tarkemmin kertovassa tekstissä.

Tekstit ovat tunnetun saksalaisen feministisen Emma-lehden päätoimittajan Alice Schwarzerin kirjoittamia.

Suomalaiset ovat puheliaita
Bettina Flitner matkustaa pian Tampereelle näyttelyn avajaisiin. Hänestä tuntuu hyvin jännittävältä päästä talviseen Suomeen. Ennalta Suomi oli hänelle tuttu ainoastaan ohjaaja Aki Kaurismäen elokuvista.

- Suomalaiset kyllä tuntuivat olevan paljon puheliaampia kuin mitä elokuvien perusteella olisin kuvitellut. Presidentti Halonen tosin sanoi minulle, että varsinkin maan naiset ovat oikeastaan aika kovia puhumaan, Flitner kertoo.

Muista pohjoismaista näyttelyssä esiintyvät ruotsalainen jännityskirjailija Liza Marklund, norjalainen poliitikko Gro Harlem Brundtland ja norjalainen tuomari Eva Joly.

Suomen itäisestä naapurimaasta eli Venäjältä Flitner nostaa esille kirjailija Tatjana Tolstajan. Flitner suunnitelee syventävänsä työtään jatkossa Itä- ja Etelä-Eurooppaan. Hän on julkaissut näyttelyn aihepiiristä myös kirjan, joka tosin on saatavilla vain saksan tai ranskan kielisenä.

Tampereen taidemuseossa näyttelyyn voi tutustua tammikuun 16. päivästä alkaen maaliskuun 6. päivään saakka.

Eeva Bode

###PAGEBROWSER###